blogitekstit

Lisäys:

Kaava on suunnilleen kokoa M. Olen 170cm pitkä ja käytän vaatekokoa M.

Lataa kaava:

1. Tulosta pdf-tiedosto ja kokoa kaava. Jäljennä kaavat kaavapaperille.

2. Asettele kimonon kaavat kankaalle ja lisää 0,5-1cm saumavarat. Jostocollege on jämäkämpää, trikoo taas laskeutuvampaa. Leikkaa kappaleet.

3. Leikkaa vyöhön ja vyönlenkkeihin tarvittavat tukikankaat ja silitä ne kankaskappaleiden taakse.

4. Saumuroi tai ompele joustavalla ompeleella olkasaumat.

5. Neulaa hihakappale kiinni pyöriöön. Tarkista, että hiha on oikein päin. Saumuroi tai ompele joustavalla ompeleella hihat pyöriöihin kiinni.

6. Saumuroi tai ompele joustavalla ompeleella sivusaumat.

7. Saumuroi tai ompele joustavalla ompeleella reunakaitaleen päät yhteen.

8. Taita reunakaitale taitteen mukaisesti ja neulaa se kimonon etu- ja takakappaleen reunaan kiinni. Kohdista reunakaitaleiden sauma takakappaleen keskikohtaan.

9. Saumuroi tai ompele joustavalla ompeleella reunakaitale kiinni kimonoon.

10. Tikkaa reunakaitaleen vierestä kaksoisneulalla tai peitetikkikoneella niin, että alla olevat saumanvarat kääntyvät sivusaumoihin päin.

11. Tikkaa myös hihojen ja helman käänteet. Huomoi käänteen leveys (4cm). Käänteen silittäminen ennen ompelua auttaa saamaan tasaisen ja siistin lopputuloksen.

12. Silitä vyönlenkkeihin taite ja käänteet. Silittäminen helpottaa ompelua.

13. Tikkaa vyönlekit reunasta suoralla ompeleella.

14. Yhdistä vyökappaleet suoralla ompeleella ja silitä saumavarat auki.

15. Silitä vyön saumavarat sisäänpäin. Se auttaa ompelussa.

16. Tikkaa suoralla ompeleella vyön reunasta ja silitä vyö.

17. Sovita kimonoa yllesi ja kokeile mihin kohti vyö asettuu parhaiten. Neulaa ja ompele vyölenkit paikoilleen. Pujota vyö vyönlenkeistä läpi.

18. Silitä kimono ja siisti langanpätkät. Kimono on valmis.

Tämä ohjeistus neuvoo perusasiat tämän kimonon ompelemiseksi. Malliin on helppo lisätä erilaisia ominaisuuksia, kuten vaikkapa taskut. Helmaa on mahdollista pidentää jatkamalla etu- ja takakappaleiden kaavaa alareunasta. Itse lisäsin niskaan sauman peittävän samettinauhan, jossa on lenkki. Samalla kiinnitin oman merkin samettinauhan alle.

Jos ja kun sitoo vyön erilailla, vaikutelma on myös erilainen. Kahdessa viimeisimmässä kuvassa vyö on sidottu taakse, jolloin takakappale poimuttuu lähes kokonaan vyön kiristämisen takia. Tällöin etukappaleet siirtyvät sivulle ja etuosa jää auki. Toimii erittäin hyvin myös niin.

Toissa kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni laittaa puutarhaa. Aluksi se oli pelkkää pakkoa, jotta piha ei olisi niin ankea. Kukkapenkkien kaivaminen kiviseen moreenimaahan ei ollut helppoa, varsinkaan kun olin viimeisilläni raskaana. Miehen avustuksella ja sinnikkyydellä teimme ensimmäiset kukkapenkit ja tupsauttelin kesäkukkapurkeista kukkia sinne tänne. Näin kukkien kasvavan ja selviävän vajavaisesta hoidosta huolimatta, joten poistin mielestäni sinne juurtuneen hokeman ”en ole puutarhaihminen”. Kokeilin kaikenlaisia lajikkeita syötävistä hyötykasveista aina komean kirjaviin kukkasipuleihin. Huomasin, että hyötykasvit eivät tuottaneet samanlaista riemua kuin kukkien kasvun seuraaminen. En käynyt takapihalla katsomassa salaattien kasvamista, koska etupihalla tulppaanit olivat aukeamassa hurjaan väriloistoon. Kukkameri vei mennessään.

Suunnittelin tämän Kukkakimppu- kuosin katsellessani kesäistä kukkapenkkiäni. Siinä kukkivat samaan aikaan kevään varhaiset orvokit ja narsissit. Sisällä esikasvatettu daalia oli juuri avannut ensimmäisen kukkansa. Näin silmissäni tuulessa huojuvat kukat, kukkapenkissä olevien eri lajikkeiden kirjon, värien sekamelskan.

Aloin maalaamaan akryyleillä erillisiä elementtejä. Tein satunnaisia muotoja, annoin siveltimen viedä liikettä eteenpäin. Vaadittiin paljon materiaalia, että sain aikaan halutun runsauden ja värikylläisyyden. Himmeämmät lehvästöt taustalle, kirkkaammat ja heleämmät kukat etualalle. Väliin pintoja, jotka voisivat muistuttaa kasvia, jos katsoo oikein nopeasti. Halusin mukaan tuulen huojunnan ja jalostettujen kasvien raskaat kukinnot.

Alkuperäinen väritys tähän kuosiin oli valkopohjainen värillisillä kasveilla. Tämä on mielestäni raikas ja sopii kesään hellevaatteiksi oikein hyvin. Kesä oli kuitenkin jo menossa hyvää vauhtia ohi, joten päädyimme lopulta liukuvärjättyyn pohjaan värillisillä kukilla. Toinen värivaihtoehto oli valkopohjainen harmaa-mustilla kukilla.

Ompelin mustavalkoisesta Kukkakimpusta itselleni mekko/tunikan. Kaava on Suuri Käsityö lehdestä 1/2014 malli 2. Mekko. Tunikasta tuli oikein sopiva ja mukava ja olen rohkaistunut käyttämään tällaista voimakasta kuosia arkivaatteenakin. Ehkä opin pikku hiljaa poistamaan ajatuksistani myös sen hokeman, että ”olen yksiväristen vaatteiden käyttäjä”.

guldunen

Elina Antila

Kimono – ompeluohjeet

Verson puodin Kukkakimppu